Kolmen keisarin vuosi
Kolmen keisarin vuodeksi (saks. Dreikaiserjahr) kutsutaan vuotta 1888, koska kyseisenä vuonna Saksan keisarikuntaa ehti hallita peräkkäin kolme keisaria, jotka jäivät myös maan ainoiksi.[1]
Saksan keisari Vilhelm I kuoli 90-vuotiaana 9. maaliskuuta 1888. Hänen poikansa ja seuraajansa Fredrik III sairasti siinä vaiheessa pitkälle edennyttä kurkunpään syöpää, oli menettänyt puhekykynsä ja joutui hengittämään keuhkoputkeen yhdistetyn hopeaputken kautta. Kansa oli toivonut hänestä paljon hänen vapaamielisyytensä perusteella, mutta hän kuoli jo 15. kesäkuuta vain 56-vuotiaana. Seuraavaksi keisariksi nousi Fredrik III:n 29-vuotias poika Vilhelm II.
Keisari Fredrik III:n kruununperimyksestä käytiin keskustelua hänen sairautensa takia, ja pidettiin jopa mahdollisena, että kruunu periytyisi suoraan Vilhelm I:lta tämän pojanpojalle Vilhelm II:lle.[2]
-
Vilhelm I (1797–1888) -
Fredrik III (1831–1888) -
Vilhelm II (1859–1941)
.jpg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neljän keisarin vuosi: vuosi 69, jolloin Rooman valtakuntaa hallitsivat Galba, Otho, Vitellius ja Vespasianus.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Das Dreikaiserjahr Kinderzeitmaschine. 2023. Viitattu 28.6.2023. (saksa)
- ↑ 1888: the Year of the Three Kaisers, s. 34–38. Cambridge: Cambridge University Press, 2014. ISBN 978-1-107-07225-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 28.6.2023).